Huomenta! Enpäs oo hetkeen kirjotellut, sorge...kerran yritin mut kone ei antanut :D Mutta nyt siis tiivistettynä parin viime viikon tapahtumia.
Vappu meni skumpanhuuruisissa tunnelmissa, oli ihan simokivaa kyllä. Ensin istuttiin iltaa S:n kaverin luona, käytiin kattomassa lakitus välissä ja sitten jatkettiin kotibileitä. Jossain vaiheessa eksyttiin myös naapurin pippaloihin. Siellä oli yks kundi, joka näytti tosi tutulta. Kun kysyin siltä että tunnetaanko jostain, se oli et "joo sä oot Anita, oot käyny Veitenmäen koulua, pelaat lentopalloa" jne., hyvä ettei tullut kengännumeroakin siinä... Kyseinen kaveri joskus siis kulkenut samalla bussilla kouluun mun kanssa, ihan hyvin ottaen huomioon ettei siis olla ennen juteltu. Kaikki tuntee apinan ja mites se juttu jatkukaan... Myöhemmin illalla porukka vähän hajos, päädyttiin M:n kans keskustaan pyörimään. Ajateltiin ensin mennä Dynamoon, mut sinne oli niin pitkä jono ettei sit mentykkään. Käytiin Hesellä välipalalla, ja sit jatkettiin matkaa Klubille. Oltiin molemmat pienissä sievissä; jossain kohtaa M makas kävelykadulla, ja mä nauran kippurassa siinä vieressä... Ei me hirveen kauan Klubilla jaksettu olla; tokavikalla bussilla lähdin kotiin. Just kun istahdin bussiin, kuulen ku mun nimeä huudetaan; M tuli perässä bussiin, ja kysy et "hei mihin mä jätin mun pyörän??" Että semmosta.
Vapunpäivänä lähettiin sit Eerikkilään luokkakokoukseen. Se sunnuntai meni vähän väsyneissä merkeissä, vaihdeltiin kuulumisia ja saunottiin. Mäkin heitin talviturkin, vesi oli ehkä viisiasteista. Brrr. Maanantaina sit pelailtiin sählyä, lenttistä ja futista kevään kurssilaisten kanssa. Kaverit otti pelit vähän enemmän tosissaan kun me, ja hävittiinkin sit joka lajissa. Sovittiin jo seuraava kokoontuminen elokuulle, sillon sit ajateltiin suunnata Forssan yöelämään... Mut oli kyllä hirveen kiva nähdä kaikkia, ei tuntunut ollenkaan että oltais oltu tää viis kuukautta näkemättä.
Torstaina olin sit Tampereella kakkosvaiheessa. Paha sanoa yhtään, miten meni. Ryhmätehtävä meni ihan ookoo, aika riitti ja kaikki sai äänensä kuuluviin. Haastattelussa ne ei kysellyt yhtään niin paljoa kuin viime kerralla, mikä vähän huolestutti; toisaalta, ei ne kuulemma kyselleet muiltakaan. Mun ykkösvaiheen huonekaveri pääsi myös tähän vaiheeseen, joten mentiin taas samaa matkaa edestakas. Koululla kun odoteltiin kokeen alkua, viime kakkosvaiheesta tuttu mimmi vilkutti kerrosta ylempää ja toivotti elekielellä tsempit; tuli hyvä mieli. Sit kun odottelin pääsyä haastatteluun (odotin varmaan 2,5 tuntia), muutama koulun opettaja tms. tuli juttelemaan ja kyselemään et jännittääkö jne. Plus kerran meiltä kysyttiin et onko meillä tunti yhdessä viereisistä luokista; tuuletettiin et jee, me näytetään jo opiskelijoilta :P Tän kuun lopussa tulee kutsu kolmosvaiheeseen jos tulee. Katotaan.
Eilen mein thaikkusalilla oli ne harrastajien omat skabat. Etukäteen en jännittänyt muuta kuin sitä, että saanko matsin. Meitä oli kolme mimmiä ottelemassa, ja painoltaan keskimmäinen otti sit kaksi matsia. Meinasin taas revetä nauramaan vaa'alla; painoa oli vähän vähemmän kun pääsykokeissa, mut vieläkin melkein saman verran kuin keskiverto suomalaismiehellä. No, eipähän tuuli vie mennessään... Oli kyllä siistiä matsata. Voitin siis matsini, jee! Mut ei sitä ihan samalla tavalla osannut tuulettaa, kuin jos vastus olisi ollut saman kokoinen. Siinä mielessä oli myös siisti matsi, etten kyseisen mimmin kanssa oo treeneissä ikinä sparrannut, eli lähtökohdat oli vähän kuin oikeassa matsissa.
 |
| Meikäläinen punaisissa kamoissa |
Tänään ajattelin käydä juoksentelemassa, ja illalla mennään äitienpäiväkahville. Hetken kyllä vielä löhöän... Kuulemiin!
Ansu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti