maanantai 30. heinäkuuta 2012

But do I really feel the way I feel?

En käppäile Memphisissä. Mut kuuntelen ko. biisiä just, se on vaan niin simohyvä.

Perjantaina vietettiin mein tupareita. Paikalla oli parhaillaan kymmenisen ihmistä, ja suht rauhallisesti ilta meni grillaillessa ja pelaillessa mm. Twisteriä ja visailuja. Loppuillasta jengi oli pienentynyt neljään henkilöön; tällä porukalla vielä saunottiin ja käytiin yöuinnilla. Lisäks tehtiin pikku käytännön jäynä Kökarin taksikuskille (joka ei tullut tupareihin); käytiin kahden jälkeen yöllä koristelemassa taksi hääteeman mukaisesti, you know, peltipurkkeja peräkoukkuun ja sydämiä ikkunoihin. Siitä tuli hieno.

Lauantaina lähin Maarianhaminaan. Tosin sitä ennen ehdittiin hetki nautiskella päivästä tossa mein takapihalla; ensin lueskeltiin nurtsilla, ja sit vähän pelailtiin biitsiä ja syötiin jätskiä. Aurinko paistoi, ja oli älyttömän lämmin. Hengattiin sit koko lauttamatkakin yläkannella kesää fiilistellen. Meikä on edelleen ihan punainen. Långnäsistä matka jatkui äitille, jossa broidit olikin jo kokkailemassa. Ilta meni iloisissa merkeissä, viiniä nautiskellessa ja musaa kuunnellessa. Yhentoista aikaan pojat ja A lähti kaupungille, mut ite olin niin poikki että mun oli pakko jäädä nukkumaan.

Sunnuntaiaamuna päätettiin lähtä museolaiva Pommernille, meistä kun ei kukaan ollut -äitiä lukuunottamatta- siellä aiemmin käynyt. Se oli ihan valtava, ja ois siellä kyllä enemmänkin aikaa saanut kulumaan. Vajaan parin tunnin kuluttua jatkettiin kuitenkin matkaa satamaan, koska leijonanosa mein porukasta hyppäs Viikkarin kyytiin ja kohti Turkua. Mä ja äiti mentiin sen kämpille pitsaa paistamaan ja olympialaisia kattomaan. Illalla C kävi nappaamassa mut kyytiin, ja lähettiin takas Kökarille.

Pian sen jälkeen, kun päästiin perille, alkoi mieletön ukkonen. Istuttiin vaan terassilla ja katottiin salamoita, niitä näkyi ihan joka puolella. Sateen yltyessä (ja päivän vaihtuessa maanantaiksi) siirryttiin sisälle. Jäätiin sit vaan keittiöön juttelemaan, ja kohta kello olikin jo aamuneljä. Mulla soi tänä aamuna ekana kello -seitsemältä-, ja lopulta mun yöunisaldoksi jäi huikeat kaksi tuntia. Noh, työpäivästä kuitenkin selvittiin, ja huomenna saan nukkua pitkään. Yritin nukkua töiden jälkeen päikkärit, mut sit H tuli himaan ja lähettiin Sandvikiin hakemaan limpparia. Eikä mua sit enää väsyttänyt, eikä väsytä vieläkään.

Oon yksin kotona. Juhlistan omaa aikaani huudattamalla musaa tässä olkkarin lattialla.

Mulla on tänään palkkapäivä, jee! Maksoin samantien kaikki laskut, vuokran ja velat, ja totesin että eipä sinne tilille hirmusesti pätäkkää jäänyt :D Mut nyt ainakin talous on nollassa, ei miinuksella.

Palkka tuli, palkka meni - näkikö kukaan kumpaakaan tilannetta?


Ansu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti