Ai miten niin on vähän pidempi aika kunnon treenaamisesta...? Olin eilen ja toissailtana thaikkutreeneissä pitkästä aikaa, ja voin kertoo et tänään kesti hetken kömpii ylös sängystä (ei siis pelkän väsymyksen takia...). Eikä vielä mitään tappotreenejä edes vedetty. No mut olihan se arvattavissa, että tuttuun treenirytmiin pääseminen vie hetken aikaa... Tänään on onneks lenttistreenit, todennäkösesti vähän kevyempää menoa siis :) Pitäis siellä punttiksellakin ruveta käymään, sais vähän poveria varsinkin käsiin...
Mut siis joo, joulunpyhät oli ja meni kölliessä, en oikeesti tehny muuta kun nukuin. Välillä kävin syömässä, luin kirjaa ja kattelin leffoja, mut sit menin takas nukkumaan. Kyl mä vähän kamojakin pakkailin pahvilaatikoihin, mut siinä se...mut pitää sitä välil vähän huiliakkin. Äiti ehdotti mulle viime viikolla et mitä jos ottaisin koko tammikuun vähän iisimmin, totesin vaan että on tässä nyt tullu lorvailtuu ihan liikaa. Viime viikollakin elämä pyöri jo pelkästään töiden ympärillä; kun lähti töistä, oli sellanen olo jo et päivä on kohta ohi ja aamulla taas pitää mennä taas töihin. Mut nytkin vaan kelaa että otanpa päikkärit, ja senkin jälkeen on vielä vähän aikaa ennen treenejä, ja niiden jälkeenkin ehtii tehä jotain.
Jälleen kerran: onneks kohta pääsee omaan kämppään! Nyt oikeasti jo vähän hatuttaa tää muiden nurkissa notkuminen. Äidin luo kun jättää jotain tavaroita, niin niitä ei löydä enää 10 minuutin päästä kun sillä on hirvee tarve saada ne pois näkyviltä. Ymmärtäähän senkin, mut tulee mulle silti sellanen olo että anteeks että oon tiellä. Muutenkin, en ehkä ihan ensimmäisenä aamulla ja viimesenä illalla haluu mitään flashbackejä varhaisteinivuosilta ("ootko syöny? onks sulla pipo? kenen kanssa meet ulos?"). Ja jos oon väsynyt ja kärttynen, en jaksa edes kohteliaisuuden nimissä jutustella niitä näitä; kyllä jutella saa jos on oikeesti jotain asiaa, mut ihan kaikki diibadaabat ei ihan uppoa...
Ehkä mä vaan vedän ne päikkärit nyt :D Kirjottelen myöhemmin taas.
Ansu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti